The Early Bird gets the Word!: You make my day!

Written by: Maarika Piispanen & Merja Meriläinen (kouluttajat)

Nice to see you all!

The Early bird gets the word – Iloa ja innostusta kielten opiskeluun!

Syksyn kielenvarhentamiskoulutukset pyörähtivät Kokkolassa ja Vaasassa käyntiin ilon ja innostuksen merkeissä. Päivä 1/3 oli alkamassa, ja ilmassa oli – jos ei suurta urheilujuhlan tuntua – niin ainakin odotusta ja jännitystä, niin kuin aina uuden asian äärellä oltaessa: osalla oli kokemusta enemmän, toisilla vähemmän. Osalla oli vahva kokemus alkuopetuksesta, mutta ei kielenopetuksesta, osalla taas substanssiosaaminen oli vahvaa, mutta pienten oppilaiden kanssa työskentely täysin vierasta… Mutta ei hätää, lupasimme, takasimme ja alleviivasimme, että tästä selvitään ja koulutuspäivien päätteeksi jokainen on varmasti vahvistunut ja voimaantunut – ja jopa innoissaan – tulevasta työtaipaleesta varhentamisen parissa.

Sen lisäksi, että koulutuksissa saimme verkostoitua toisten varhentajien kanssa, halu kouluttautua oli ilmeinen – olihan varhentamisesta tulossa meille kaikille todellinen asia viimeistään tammikuussa 2020, jolloin kaikki ekaluokkalaiset varhentavat, ja sitä varten olimme koolla. Hihat ylös siis!

You make my day!

Aloitimme päivät sukeltamalla yhdessä kahvilamaailmaan, jossa kouluttajina hääräsimme ”kahvilatäteinä” jututtamassa paikalle saapuvia kouluttautujia: -What would you like to have? Would you like to have some coffee or tea?

Pieni draamallinen askel osoittautuikin suureksi hyppäykseksi kielimaailmaan, sillä muutaman sanan vaihto vei meidät The Early Bird - Sweet Morning -kielikahvilaan, jossa jatkoimme vieraalla kielellä small talkin parissa esittäytymällä pöytäryhmissä toinen toisillemme ja kertomalla toisillemme odotuksistamme ja toiveistamme. Pöytäkeskustelujen ohessa saimme myös kouluttajina käydä jokaisen osallistujan kanssa pienen keskustelun kysymällä päivän fiiliksistä ja ojentamalla kannustuskynän, jonka kautta halusimme rohkaista osallistujaa koulutukseen ja samalla mallintaa opettajan toimintaa luokassa. Kullekin osallistujalle siis jaoimme tervehdyksen myötä kynän, jossa luki erilaisia kannustavia fraaseja, kuten You are super! tai You are happymaker! Tai You make me smile! Osallistujat toistivat kannustavia lauseitaan ja sovimme, että lauseet on hyvä muistaa pitää mielessä, sillä tarvitsemme niitä myöhemmin, kun kynät vaihtavat omistajaa uudemman kerran ja jaamme kohteliaisuuksia toinen toisillemme. Leikki oli viritetty ja kynät vaihtoivatkin omistajaa päivän aikana muutamaan otteeseen. Miten ihanalta kuulostikaan se, kun joku kertoi, You make my day!

Let´s make some pizza!

Ensimmäisen koulutuspäivän vietimme pitsan parissa opetellen pitsantekoon liittyvää sanastoa, tekemällä pitsamenuita ja leikkimällä pitserialeikkiä. Muun muassa. Miksi ihmeessä? Mitä tekemistä pitserialla on varhentamisen kanssa? Itse asiassa, aika paljonkin! Opetussuunnitelma nostaa – samoin kuin eurooppalainen viitekehys – oppilaan maailman, kiinnostuskohteet ja arkielämästä nousevat sanat ja tilanteet keskeiseen osaan työskentelyn lähtökohtia. Ja pitsanteko on yksi asia, joka on jokaista lasta lähellä. Tämän aihepiirin kautta tarkastelimme opetussuunnitelman tavoitteita ja eurooppalaisen viitekehyksen A1 -osaamiskuvauksia, ja pohdimme, kuinka ne näyttäytyvät oppilaan arjessa ja toiminnassamme. Tai paremminkin, kuinka opettajina suunnittelemme oppimisprosessit sellaisiksi, että ne kuljettavat oppilasta kohti näitä tavoitteita? Aika moneen kertaan yhdessä totesimmekin, että tähän tarvitsemme prosessia, emme yksittäisiä, irrallisia leikkejä ja pelejä, vaan nimenomaan suunniteltua oppimisprosessia, joka kuljettaa oppilasta eteenpäin hänen kielitaitoaan kehittäen ja syventäen hänelle tutuissa autenttisissa konteksteissa. Ja tämä prosessi tietysti näyttäytyy oppilaalle peleinä, leikkeinä ja kaikenlaisena lapsilähtöisenä toimintana, joka on kuitenkin tarkasti pohdittu ja suunniteltu siten, että jokainen toiminto syventää ja rakentaa oppilaan kielitaitoa sille asettamiemme tavoitteiden suuntaisesti. Tämän toiminnan näkyväksi tekemisessä kuntakohtaisella opetussuunnitelmalla on suuri merkitys: siinä tulee selkeästi näkyä, kuinka oppilaan kielitaitoa kehitetään A1-tason näkökulmista - Millaista osaamista kohden edetään ja millaista osaamista arvioidaan? Ja ennen kaikkea, kuinka opettajana suunnittelen oppimistuokiot ja -prosessit sellaisiksi, että ne kuljettavat oppilaita kohti tätä osaamista?

Tällä kertaa halusimme mallintaa tätä osaamisen edistämistä siis pitsatyöskentelyllä. Ihan niin kuin oppilaidenkin kanssa toimisimme. Niin, että jokainen osallistuja sai kokemuksen siitä, miltä tuntuu olla oppilaana mukana varhentamisen tuokiossa, ja kuinka opettaja niissä toimii. Iloa, innostusta, kokemusta ja varmuutta!

Päivän päätteeksi palasimme yhdessä oppimamme äärelle tarkastellen sitä seinälle valmistuvan display boardin kautta, ja kertasimme sen avulla, mitä kaikkea olimme oppimisprosessin kautta oppineet. Ja sitä olikin valtavasti! Jotta osaamisemme tulisi näkyväksi, liitimme siitä dokumentteja digitaaliseen oppimisen portfolioon – se jos mikä, toimii autenttisena dokumenttina kuljetusta matkasta ja osaamisesta, josta jokainen oppilas voi olla ylpeä. Ja josta jokainen opettaja voi olla ylpeä.