Storyline kontekstuaalis - pedagogisessa viitekehyksessä

Motivaatio (Meriläinen, M. &Piispanen, M. 2017, 69-82) - mikä mielenkiintoinen aihe meitä tänään puhuttikaan! Yksinkertaista, eikö vain -innostunut opettaja luo kiinnostavia ja innostavia oppimisen mahdollisuuksia, aikoja, tiloja ja paikkoja, varmistaa taitavalla suunnittelulla ja oikea-aikaisella ohjauksella kaikkien oppimisen ja tekee oppimisesta helppoa oikeanlaisten tukitoimien avulla!

Iloa ja innostusta kieltenopiskeluun -koulutuksessa sukellettiin kolmannella kerralla autenttisiin oppimiskonteksteihin OPS 2014- viitekehyksessä. Tosielämän ilmiöt, lasten ikäkausi ja kiinnostuksen kohteet sekä arjen tavat toimia ja olla nousivat keskiöön, kun pääsimme tutustumaan Storyline -menetelmään Ilona Leimun, kokkolalaisen kielikylpyopettajan, taitavassa ohjauksessa. 

Oppimisympäristö rakentui lukuisten tarinoiden ja esimerkkien sekä käytännön toteutusten avulla todelliseksi aarrearkuksi ja Ilonan asiantuntijuus, innostus ja pedagoginen ajattelu virittivät opettajat syvällisiin keskusteluihin.

Storyline edustaa opetussuunnitelmaa parhaimmillaan -se eheyttää, osallistaa, kehittää laaja-alaisen osaamisen taitoja, innostaa, kiinnostaa ja mahdollistaa syvällisen oppimisen, sillä opittujen asioiden äärellä viivähdetään niin kauan, että kaikilla on mahdollisuus oppia ja osata -opettajan taitavassa ohjauksessa. Kaikki nämä asiat tekevät siitä myös loistavan kielenopetuksen menetelmän. Päivän aikana näimme lukuisia videoklippejä, joiden avulla tuli näkyväksi tarinoiden keskeisen kieliaineksen luonteva käyttö  luonnollisissa oppimisen konteksteissa -ei siis sanoja sanojen vuoksi vaan sanoja, jotta voin kommunikoida luontevasti tilanteessa kuin tilanteessa.

Arvioinnin kysymyksiin haettiin ja löydettiin vastauksia kontekstuaalis-pedagogisesta mallista (Piispanen, M. & Meriläinen, M. 2017, 64-83.) jossa arvioinnin lähtökohtina ovat oppimisen näkyväksi tekeminen ja oppimisen ja osaamisen osoittamisen mahdollistavien oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen. Ilonan sanoja lainaten -Kaikkien pitää edistyä ja minun pitää mahdollistaa se!

Ihana, voimauttava päivä -paljon yhdessäoloa, keskustelua, oivalluksia ja ennen kaikkea oppimisen iloa, riemua ja innostusta -The Early Bird gets the Word -Iloa ja innostusta kieltenopetukseen -literally!

Jos et päässyt mukaan, ei hätää -tallensimme Ilonan innostavan puheenvuoron, osue hysyä!

Nalletohtorilla!

"Nalletohtorin luokse tullessa opin tervehtimään, kertomaan oireistani ja vastaamaan tohtorin kysymyksiin. Tohtorina opin tervehtimään, tekemään kysymyksiä ja laatimaan oikeanlaisen lääkkeen "molekyylibiologian" osaamista hyödyntäen. Apteekkarin luokse sähköinen resepti matkaa kuvan välityksellä ja apteekissa kielen harjoittelu jatkuu apteekkarin ja asiakkaan vuoropuheluna. "

Tänään Vaasassa sukellettiin sisältöjen ja kielen yhdistämiseen. Mitä oikeastaan opetan, kun otan uuden kielen oppimisen välineeksi? Tavoitteiden asettelussa yhteyksiä haettiin monitieteisesti eri oppiaineiden opetussuunnitelmateksteistä, kieltaidon tasokuvaukset määrittivät tavoiteltavan kielitaidon tason ja keskeinen käsitteistö löytyi sekä kielen - että eri oppiaineiden sisällöistä. Krathwolin taksonomian avulla määriteltiin sopiva harjoittelun vaihe valitulle sanastolle. Virtuaalisuus, pelillisyys ja leikkipedagogiikka käsitteinä laajenivat ja avartuivat yhteisissä keskusteluissa ja päivän jälkeen työkalupussista löytyvät puhuva Avatar (My talking Avatar), Padelt, Todaysmeet- ja Qr-koodien mahdollisuudet myös kielitaitojen kehittymisen harjoittelun mahdollistajina.

Mitä on kielitaito?

Tänään Vaasassa pohdimme erityisesti suomi toisena kielenä -näkökulmaa. Mitä on kielitaito, milloin voidaan puhua kielitaidosta ja mikä vaikuttaa kielen oppimiseen ja oppimismotivaatioon? Kommunikatiivisuus, funktionaalisuus ja tarvelähtöisyys koettiin ensisijaisen tärkeinä lähtökohtina: mm. bodylanguage, ilmeet, eleet ja intonaatio ohjaavat kielen omaksumista. Toistot, vertaisoppiminen, lähikehityksen vyöhyke  - joitain mainitakseni. Esiin nousi keskusteluissamme sekin näkökulma, miksi pienet lapset oppivat usein uuden kielen helpommin kuin aikuiset? Löysimme monia arjen käytännöistä kumpuavia syitä: lasten ennakkoluulottomuus, tarve ystävystyä, tarve toimia uudella kielellä - siis tarve tulla ymmärretyksi ja sosiaalistua. Aikuiset sen sijaan saattavat asua vieraan kielen keskellä pitkään turvautumalla helposti samankielisiin ystäviin - jos vain mahdollista - sekä tulkin apuun. Nämä apukeinot arjen selviytymisessä sinällään viivästyttävät uuden kielen oppimista, kun laaja-alaista tarvetta kielen käyttöön ei tule. Tämä myös osaltaan eristää ympäröivän kulttuurin yhteisöistä. Pohdintaamme löysimme myös tieteellistä tukea sekä itsetuntoon, ryhmäytymiseen että kulttuuriseen sitoutumiseen liittyvistä tutkimuksista, mutta myös aivotutkimuksista: aivoissa sijaitsevat kielialueemme rakentuvat jo varhaisessa vaiheessa ja ennen kouluikää opeteltu toinen kieli rakentaa aivoistamme erirakenteiset kuin jos vietämme varhaislapsuutemme yhden kielipiirin parissa. Tämä on nähtävissä jopa aivokuvanteissa: hermosäikeet ja aivojen poimut muokkautuvat eri tavoin. Käytännössä tämän on todettu näkyvän siinä, että varhaisiässä useampaan kuin yhteen kielirakenteeseen tutustuneet aivot eivät pyri "kääntämään" toista kieltä sanatarkasti itselle vahvimman kielen rakenteen mukaisesti - kun taas kouluikäisenä uuteen kieleen tutustuttaessa pyrimme usein "kääntämään" kieltä sanatarkasti itsellemme vahvan kielen rakenteen mukaisesti. Myös Tiede -lehti antoi meille mielenkiintoisen näkökulman monikielisyyden tueksi. Artikkelin pääset lukemaan tästä. Sharonin webinaarit (löytyvät täältä blogista!) avaavat meille myös omalta osaltaan kielen rakentumista ja kehittymistä - niihin täytyy vielä tutustua. Lisää aiheesta voi lukea hänen teoksestaan:

Mutta mitä ovat ne lapsilähtöiset ympäristöt, kiinnostuskohteet ja toiminnot, joiden kautta herätämme tarpeen uuden kielen oppimiseen ja omaksumiseen? Tätä kokeilimme käytännössä: leikimme uusia leikkejä uudella kielellä eri konteksteissa - ja kuinka ollakaan, uusi kieli alkoi jäädä mieliimme ja kohta huomasimme itsessämme tarpeen haluta omaksua uutta kieltä lisää! Sanavarastoa oli laajennettava, jotta leikki voisi edistyä! Sukellus tähän kokemukseen oli varsin avartava! Samalla kun saimme kokemuksen siitä, mitä on oppia täysin vierasta kieltä, ja miten luonnostaan tarve uuden kielen omaksumiseen syntyy - kun siihen luodaan mielekäs mahdollisuus - pohdimme erilaisia oppimisstrategioita. Tästä on hyvä jatkaa!

Pohditaanpa lisää -tiimipaneelissa puretaan seuraavia kysymyksiä: