Mitä on kielitaito?

Tänään Vaasassa pohdimme erityisesti suomi toisena kielenä -näkökulmaa. Mitä on kielitaito, milloin voidaan puhua kielitaidosta ja mikä vaikuttaa kielen oppimiseen ja oppimismotivaatioon? Kommunikatiivisuus, funktionaalisuus ja tarvelähtöisyys koettiin ensisijaisen tärkeinä lähtökohtina: mm. bodylanguage, ilmeet, eleet ja intonaatio ohjaavat kielen omaksumista. Toistot, vertaisoppiminen, lähikehityksen vyöhyke  - joitain mainitakseni. Esiin nousi keskusteluissamme sekin näkökulma, miksi pienet lapset oppivat usein uuden kielen helpommin kuin aikuiset? Löysimme monia arjen käytännöistä kumpuavia syitä: lasten ennakkoluulottomuus, tarve ystävystyä, tarve toimia uudella kielellä - siis tarve tulla ymmärretyksi ja sosiaalistua. Aikuiset sen sijaan saattavat asua vieraan kielen keskellä pitkään turvautumalla helposti samankielisiin ystäviin - jos vain mahdollista - sekä tulkin apuun. Nämä apukeinot arjen selviytymisessä sinällään viivästyttävät uuden kielen oppimista, kun laaja-alaista tarvetta kielen käyttöön ei tule. Tämä myös osaltaan eristää ympäröivän kulttuurin yhteisöistä. Pohdintaamme löysimme myös tieteellistä tukea sekä itsetuntoon, ryhmäytymiseen että kulttuuriseen sitoutumiseen liittyvistä tutkimuksista, mutta myös aivotutkimuksista: aivoissa sijaitsevat kielialueemme rakentuvat jo varhaisessa vaiheessa ja ennen kouluikää opeteltu toinen kieli rakentaa aivoistamme erirakenteiset kuin jos vietämme varhaislapsuutemme yhden kielipiirin parissa. Tämä on nähtävissä jopa aivokuvanteissa: hermosäikeet ja aivojen poimut muokkautuvat eri tavoin. Käytännössä tämän on todettu näkyvän siinä, että varhaisiässä useampaan kuin yhteen kielirakenteeseen tutustuneet aivot eivät pyri "kääntämään" toista kieltä sanatarkasti itselle vahvimman kielen rakenteen mukaisesti - kun taas kouluikäisenä uuteen kieleen tutustuttaessa pyrimme usein "kääntämään" kieltä sanatarkasti itsellemme vahvan kielen rakenteen mukaisesti. Myös Tiede -lehti antoi meille mielenkiintoisen näkökulman monikielisyyden tueksi. Artikkelin pääset lukemaan tästä. Sharonin webinaarit (löytyvät täältä blogista!) avaavat meille myös omalta osaltaan kielen rakentumista ja kehittymistä - niihin täytyy vielä tutustua. Lisää aiheesta voi lukea hänen teoksestaan:

Mutta mitä ovat ne lapsilähtöiset ympäristöt, kiinnostuskohteet ja toiminnot, joiden kautta herätämme tarpeen uuden kielen oppimiseen ja omaksumiseen? Tätä kokeilimme käytännössä: leikimme uusia leikkejä uudella kielellä eri konteksteissa - ja kuinka ollakaan, uusi kieli alkoi jäädä mieliimme ja kohta huomasimme itsessämme tarpeen haluta omaksua uutta kieltä lisää! Sanavarastoa oli laajennettava, jotta leikki voisi edistyä! Sukellus tähän kokemukseen oli varsin avartava! Samalla kun saimme kokemuksen siitä, mitä on oppia täysin vierasta kieltä, ja miten luonnostaan tarve uuden kielen omaksumiseen syntyy - kun siihen luodaan mielekäs mahdollisuus - pohdimme erilaisia oppimisstrategioita. Tästä on hyvä jatkaa!

Pohditaanpa lisää -tiimipaneelissa puretaan seuraavia kysymyksiä: