Aijasto, Kääkekö kiokki, Palääkäpurissa...Nivalassa vierailimme erilaisissa arjen konteksteissa. Saimme kokea bussimatkan, jumppatuokion, lääkärileikin, kirjastokäynnin ja tilasimme jäätelöä. Monilla eri kielillä.
Koimme kielenoppimistilanteita monin eri aistein ja otimme kieltä haltuun autenttisissa tilanteissa erilaisia oppimisstrategioita käyttäen. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka osa koki kielenoppimisen helpoksi silloin kun sai nähdä sanoja, kun taas toisille videolla olevat esimerkkitilanteet avasivat leikin sanastoa. Joka tapauksessa, moniaistillisuus oli jokaisessa leikissä läsnä ja saimme sukeltaa leikkiin ja kieleen itse osallistuen - tuli oikeasti tarve osata kieltä, jotta leikin juoni säilyi. Iloa ja naurua oli kuultavissa ja nähtävissä!
Mitä näiden leikkien kautta oikein opimme? Sitä oli syytä tarkastella vielä hieman lähemmin!Iltapäivästä siis palasimme leikkitilanteisiin tarkastelemalla niitä opetussuunnitelman ja kielten taitotasojen (Eurooppalainen viitekehys) kautta. Tarkastelimme aamupäivän leikkejä pohtimalla kielitietoista opetuksen suunnittelua: kuinka ohjaamme opetusta, asetamme tavoitteita ja arvioimme?
Nämä kysymykset ovat tärkeitä suunniteltaessa oppimistilanteita, jotta opettajana tiedän, millaiseen osaamiseen ohjaan, ja millaisia tehtäviä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä järjestän oppimisen tueksi ja kuinka ohjaan oppimista kohti tavoitteita, jotka ovat aina yhteydessä arvioinnin kohteisiin. Ei mikään helppo tehtävä! Ajatukset sauhusivat ja jaettu asiantuntijuus rakensi yhä vahvempaa kivijalkaa opetuksen ja oppimisen perustaksi. Sekä kielen taitotasot että opetussuunnitelma avautuivat entisestään! Huomenna tästä on hyvä jatkaa!
Tänään käytetyt lähteet:
-Halvari & Salo 2017. Kielten taitotasot oppimisen arvioinnin tukena
-Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014
-Kielten taitotasoasteikko opettajan työväline
-Kielten taitotasoasteikko oppilaan itsearviointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.