Digitarinoiden äärellä

Yleiseurooppalainen viitekehys kielitietoisen oppimaiseman suunnannäyttäjänä

Tänään autenttisen oppimaiseman rakennusaineet löytyivät yhdistelemällä Digitaalisen tarinankerronnan menetelmää yleiseurooppalaiseen viitekehykseen. Päivän työskentely suunniteltiin ilmentämään kielitietoista oppimaisemaa, missä viitekehyksen eri osa-alueet konkretisoituvat Digitaalisen tarinankerronnan eri työvaiheiksi.

Viitekehyksen osaamiskuvaukset:

• Tunnistan tuttuja sanontoja, kun minulle puhutaan hitaasti ja selvästi.
• Pystyn täyttämään lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoja (kirjoittaminen)
• Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista (suullinen vuorovaikutus)
• Osaan käyttää yksinkertaisia sanontoja ja lauseita (puheen tuottaminen)

Hahmostudiossa kuvaukset käynnissä

Mobiilisti tulostellen

heräsivät eloon tarinakerronnan työpajassa, missä aamun tarinankerrontarentoutuminen johdatti elokuvantekijät hahmojen maailmaan.

Jokainen tunnisti tuttuja sanontoja, kun tarina kerrottiin selkeästi ja hitaasti, huolellisesti artikuloiden. 

Muovaillessa syntyivät elokuvan henkilöhahmot ja jokaiselle oma Id-kortti, joka ilmensi tehtävänä viitekehyksen kuvausta: *Pystyn täyttämään lomakkeita, joissa kysytään henkilötietoa (kirjoittaminen).

Tarinankerronnan polulla hahmot kohtasivat toisensa ja leikin tiimellyksessä saimme kokemuksen oppimistilanteesta, jossa jokainen saattoi todeta: *Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista (suullinen vuorovaikutus).

Tarinat muuntuivat pikkuhiljaa käsikirjoituksiksi, käiskirjoitukset kohtauksiksi ja kulissit valmistuivat. Kuvauksen jälkeen vuoropuhelu kiinnittyi osaksi digitaalista tarinaa ja jokainen sai kokemuksen, jossa *Osasi käyttää yksinkertaisia sanontoja ja lauseita (puheen tuottaminen). Puheen tuottamisen taitoa harjoiteltiin myös elokuvien ensi-illassa, missä ID-kortit toimivat apuna hahmojen esittelyssä ja palautteen antoa harjoiteltiin fraasi-vihjeiden avulla.

Kokonaisuudessaan Digitaalisen tarinankerronnan prosessi tarjosi autenttisen ja monipuolisen kielimaiseman, jossa kielen eri osa-alueet sulautuivat luontevasti kokonaisudeksi ja tarjosi kielenoppijoille monipuolisia kielimaisemia. Kieli oppimisen välineenä, kielenoppimisen autenttisuus, oppimistehtävän aihepiiristä ja oppijoiden elämismaailmoista nouseva sanasto, fraasit ja kielenkäyttötavat -tänään on puhuttu ja puuhattu myös laaja-alaisen osaamisen taitoja monipuolisesti kehittäen -yhdessä oppimista parhaimmilaan!

Hahmon ID -kortti

Elokuvissa 

Hyvän tuskan äärellä

Aamu alkoi varsin hyvällä keskustelulla, jossa ankkuroiduimme heti koko porukalla sen kaikkein oleellisimman äärelle: mm. opetussuunnitelmien (esiopetus, perusopetus ja lukio), taitotasotaulukon, tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin.

Siinäpä yhdessä pohdimme ja avasimme niitä tuntoja, joita kukin oli yksin tahoillaan pohtinut ja luullut olevansa ainoa. Että kuinka se oppimisprosessi oikein kokonaisuudessaan suunnitellaankaan opsin näkökulmasta? Ja mikä muuttuu ja mihin suuntaan?

Ei ole lainkaan mikään pieni ja helppo asia kääntää omaa ajattelua sisällöistä kohti tavoitteita, joihin ne arvioinnin kohteet liittyvät, saati vuosiluokkaistaa hyvän osaamisen kuvauksia ja laajentaa kriteeristöjä koskemaan myös erinomaista, kiitettävää, tyydyttävää... jne. Ja miettiä siinä samalla arvioinnin prosessiluonteisuutta ja tehtävien ja oppimistilanteiden laatimista siten, että ne kuljettavat kohti tavoitteita (sisältöjen avulla). Ja kuinka tämän keskellä mahdollistan oppilailleni ja opiskelijoille erilaisia tapoja hyödyntää omaa osaamistaan ja huomioin        yksilöllisyyden ja autenttisuuden? Ja mitä se autenttisuus nyt sitten olikaan? Pitääkö lähteä tutustumaan kauppaan jos kylällä ei sellaista ole?
Siinäpä tulikin kerralla monta tärkeää kysymystä ja pohdinnan aihetta. Monta graafista kuvaa, opetussuunnitelmaselailua, monialaisten kokonaisuuksien pohdintaa, kysymyksiä ja vastauksiakin. Jaettuja kokemuksia, ideoita ja oivalluksia. Ennen kaikkea oli tärkeää saada jakaa ajatuksia ja huomata, ettei tämän pohdinnan ja kysymystulvan keskellä ole yksin! "Tässä keskustelussa on hyvää tuskaa", kuten joku asian oivallisesti ilmaisikin. Yhdessä mennään eteenpäin, opitaan lisää ja otetaan asioita haltuun pala kerrallaan. Pala kerrallaan. Opetetaan toinen toisiamme ja jaamme kokemuksiamme. Se vaatii aikaa ja yhdessä pohdintaa. Vielä varmasti jäi monta kysymystä auki, ja monta kysymystä myös syntymään, mutta moni kysymys myös sai vastauksensa. Pedagogisille keskusteluille ja kouluttautumisille yleensäkin pitäisi olla paljon enemmän aikaa. Nytkin totesimme, että aamun tunnin keskustelussa sivusimme monta sellaista asiaa, jotka olisivat vaatineet 10-15 iltapäivän pitkäkestoisen koulutuksen! Mutta kyllä tunnissakin ehdittiin paljon - ja samojen asioiden käsittely toki jatkui myös iltapäivällä, mutta konkreettisesti toimimalla. Ja onhan meillä vielä kaksi seuraavaa kertaa - kääritään hihat yhdessä!

Vaikka moni aamulla pohtikin sitä, miten ihmeessä ne opetussuunnitelman tavoitteet ja taitotasotaulukon tavoitteet voidaan saada yhdistettyä autenttiseen ja oppilaan kiinnostusta herättävään oppimistehtävään, saimme iltapäivän innovaatiopajassamme kokea iloa, luovuutta ja hämmennystäkin varsin luovien pelikehittelyjen äärellä! Ja niin vain jokainen peli sisälsi kuin sisälsikin taitotasomääritteitä ja tavoitteita (Useampiakin! Jopa useista oppiaineista!). Hienoa oli huomata se, kuinka erilaisia pelejä syntyi, ja kuinka monipuolisia niistä tulikaan: etsimme kadonnutta prepositiota toiminnallisesti tvt:aa yhdistäen, pelasimme korttia hedelmin, numeroin ja värein, kielioppia otettiin haltuun ämpärikoriksen avulla, väisteltiin mustia aukkoja ja tavoiteltiin tähtiä, muodostettiin pieniä kertomuksia ja sukellettiin Leijonan luola -formaattiin...  Pelimaailma vapise! Näissä peleissä oppilas on todellakin tiedon prosessoija ja tuottaja, ei vain kuluttaja. Ja se on oppimisen kannalta tärkeää! Myös meillä aikuisilla, kuten tänään huomattiin: yhdessä prosessointia tarvitaan tiedon omaksumiseen ja käytäntöön laittamiseen. Sitä hyvää tuskaa ja luovuutta!

Kokkola starttaa jälleen!

Monta rautaa tulessa!

Neljäs The Early Bird Gets the Word -koulutuskokonaisuus starttasi Kokkolassa 19.3. Mahtavaa oli huomata, että osallistujajoukko kattoi kouluasteita aina eskarista lukioon saakka - mikä upea tilanne jaetulle asiantuntijuudelle, ja mikä upea näköalapaikka erilaisiin kehitysvaiheisiin ja oppilaita kiinnostaviin autenttisiin tilanteisiin! Niiden löytäminen ei vain aina ole helppoa - se todettiin moneen otteeseen. Vaikka toisaalta, motivaation - joka on kaiken oppimisen perusta - löytyminen on lähes mahdotonta, jos oppimisprosessia ei saada ankkuroitua oppilalle tuttuun ja kiinnostusta herättävään asiaan. Kielen varhentamista koskevissa asioissa tosin kiinnostuksen herättäjänä toimii usein jo itse kieli, jonka kautta otetaan haltuun pieniä tilanteita esimerkiksi pelaten ja leikkien - ja kuinka tärkeä pohja tällä varhentamisella luodaankaan?! Sen kautta rakennetaan kivijalkaa sille oppimisen talolle, jonka rakentamista jatketaan läpi elämän.

Aamupäivä aloitettiin hämmentämällä aivoja sukekielellä. Osa aloitti tutusti rakenteiden selvittelyllä, osa otti haltuun fraaseja, osa opetteli sanoja... joka tapauksessa, Eurooppalaisen viitekehyksen A1 -tasolla liikuttiin ja kielitaito laajeni. Hyvä toteamus olikin se, että kielitaito alkaa pienestä ja laajenee koko elämän! Ja toinen varsin tärkeä toteamus oli sekin, että kielitaidon hyvyyttä tulee verrata niihin tavoitteisiin, joita sille on asetettu - ei johonkin, jota ei ole määritelty. Tavoitteisiimme peilaten, jokaisen osallistujan sukekieli oli varsin hyvää! 

Kun oman kielen kehittely alkoi, luovuus pääsi valloilleen - toisaalta taas leikittäessä toisten luomia leikkejä täysin uudella kielellä, aivot joutuivat pinnistelemään melkoisesti. Joku totesikin, että oppi huomaamaan sen, miltä oppilaasta voi tuntua täysin uuden kielen keskellä. Väsymystä, levottomuutta ja hämmennystä. Usein vähemmän on enemmän ja kielen yhdistäminen oppilaalle tärkeään asiaan, omaan elämään tai elämänvaiheeseen, muodostuu tässä tärkeäksi avaimeksi. Pohdimme myös sitä, onko mahdollista huomioida jokaisen oppilaan kiinnostuskohde ja siihen liittyvä sanasto? Asiaa voi lähestyä monella tapaa kielen opetuksen varhentamisen (ja muunkin opetuksen) näkökulmasta:
-luodessani yhteiset tavoitteet (esim. Ops Ai T1 ja Eurooppalainen viitekehys A1 -taso vuorovaikutus ja kuullun ymmärtäminen) ja mahdollisesti sanaston, jota tehtävässä tulee käyttää, voin laatia tehtävän, jossa jokainen oppilas voi yksilönä tai pienenä ryhmänä hyödyntää mielenkiintoaan (esim. ruokasanastosta tehdään peli (oppilaat voivat keksiä pelin itse), muovaillaan ravintolaan ateriamalli ja tehdään menu,  leikitään telkkarin kokkiohjelmaa ja valmistetaan pieni välipala, tai tehdään kaveri/perhekuva, jossa kunkin lempiruuat tehdään näkyviksi.... jne.
-voin luoda yhteiset tavoitteet ja antaa oppilaille vapauden leikkiä heitä kiinnostavilla leluilla (barbit, robotit, pikkuautot, muovieläimet, käsinuket....) ja heidän valitsemimillaan (valmiilla) sanastoilla (esim. valmis vuoropuhelu, jota oppilaat voivat täydentää) tai tilanteilla (itse keksityt tai vaikkapa arvotut, kuten "kioskilla", "pitsalla", "avaruudessa", "jäätelötehtaalla"...), joita harjoitellaan leikin yhteydessä
-voin kysyä oppilaiden kiinnostuskohteista ja pyytää heitä etsimään siihen sopivaa sanastoa ja sen jälkeen kertomaan kiinnostuskohteestaan näiden sanojen kautta itseä kiinnostavalla tavalla: tehden julisteen, digitaalisen kirjan, tavallisen kirjan, uutiskatsauksen jne. (tavoitteet toteutuvat yhä)

--> Kaikki eivät välttämättä tee samoja juttuja eivätkä kiinnostu kaikesta samasta, mutta ryhmät, työtavat tai aiheet voivat virittää innostuksen johonkin, jonka välineenä kieli toimii. Jokainen kuitenkin innostuu jostain. Ainakin joskus. Kuinka saan tämän innostuksen näkymään? Opettajana olen sytyttäjänä: pienikin liekki on tärkeä, jos suurta leimahdusta ei heti synnykään. Mutta senkin aika on joskus. On oltava. Siitä pidän soihdunkantajana huolen.

Puhetta tuli myös scaffoldingista (Vygotski), jolla viitataan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeeseen. On totta, että toisten oppiminen ja osaaminen ovat korkeammalla tasolla kuin toisten. Näin on elämässä aina asiasta riippuen. Tällöin oikeanlainen ja oikea-aikainen tukeminen ovat tärkeitä, jotta opettajana kykenen ohjaamaan oppilasta hänen omalla tasollaan ja hieman nykyistä taitotasoa korkeamman tason tehtävillä.  Miksi näin? Kun haasteet ovat sopivassa suhteessa opiskelijan kykyihin, opiskelija oppii paremmin kuin jos tehtävät olisivat tämän taitotason alapuolella tai liian paljon hänen taitotasonsa yläpuolella. Jotkut tarvitsevat tietyn asian oppimiseen enemmän aikaa kuin toiset - mutta tämäkään ei ole kiveen kirjattu asia: kun viivähdän jonkin minulle haastavan asian parissa sen ajan, jonka tarvitsen oppiakseni, saatan kohta edetä jälleen vauhdilla. Rakennuspalikat järjestäytyvät uudelleen. Tämä on tärkeää. Oppiminen vaatii aikaa. Ja joskus se vaatii vielä enemmän aikaa. Ja oikeastaan oppimisessa vauhti ei olekaan se tärkein asia vaan eteenpäin meneminen. Kuinka osaisinkaan iloita jokaisesta askeleesta, jonka otan? Ja kuinka näkisin ilon myös kanssamatkaajieni silmissä? Minä etenen, vaikkakin hitaasti, mutta etenen. Opin yksilöllisesti ja siihen minulla oikeus. Olen yhtä arvokas, ainutlaatuinen ja hyvä tyyppi oppimisnopeudestani huolimatta. Tunnistaa ja tunnustaa, ohjata, auttaa ja opettaa. Siinäpä tekemistä itselleni. Oppijalle ja opettajalle.


Virisipä joukossamme myös hyvä keskustelu siitä, miten ja milloin kielioppi tulee opettaa? Tässäkin tarvelähtöisyys ja autenttisuus ovat päivän sanoja. Kun oppilas on esimerkiksi tehnyt haastattelun ja hän kirjaa sen, hänelle syntyy tarve esimerkiksi vuorosanaviivan ja sanajärjestyksen käyttöön. Oikea-aikaisuus on valttia! Opetussuunnitelmakin ohjaa kielitietoisuuden opettamiseen tekstilähtöisesti (ts. ensin tarve, sitten oppi).

Paljon on tehty ja paljon on puhuttu! On kohdattu ja hämmennetty ja lisätty aineksia yhteiseen keitokseemme, jonka tehtävänä on tuottaa iloa ja innostusta kieltenopetuksesta ja kielten oppimisesta. Sekä opettajana että oppijana.

Autenttisuus ja funktionaalisuus kielenoppimisessa

Dinosaurukset, koppakuoriaiset, rullalautailu, smoothien tekeminen, kauppaleikki, kissan hoitaminen, Pokemonit...

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, jotka hämmästyttävät, kummastuttavat ja etenkin kiinnostavat ja innostavat pieniä kulkijoita (ja isompiakin!). Vaan se, että olemme ainutlaatuisia ja erilaisia, mahdollistaa sen, että oppilasryhmässä kiinnostuskohteet ovat varsin varioivia: kaikki eivät innostu samoista asioista, mutta jokainen innostuu jostain! Tämä on asia, joka on tärkeä muistaa kaikessa kohtaamisessa ja  motivaation herättelyn taustalla - kuinka suunnittelen oppimistehtävän siten, että siinä oppilaan on mahdollista hyödyntää omaa kiinnostustaan motivaation pohjalla? Oman arjen ja kiinnostuksen huomioiminen on tärkeää siksikin, että silloin sivuamme varmasti tiedon konstruoinnissa oppilaan lähikehityksen vyöhykettä: siltaamme uuden, opittavan asian siihen, mikä oppilaalle on jo tuttua, jolloin uuden tiedon rakentaminen jo olemassa olevaan, käy helpommin, kun tiedon pohjalla on jo tuttua arjen tarttumapintaa. Joku viisas on kiinnostuskohteisiin ja motivaatioon viitaten sanonut, että meidän tulee oppia hyödyntämään unelmien energiaa. Ja näinhän se on: kun työskentelemme asian parissa, joka meitä kiinnostaa tai josta unelmoimme, motivaatio on jo olemassa! Keskeistä opettajana on vain löytää kunkin oppilaan elämismaailmasta niitä asioita, jotka innostavat oppilasta.

Kun tiedän, mistä oppilaani innostuvat, voin hyödyntää näitä kiinnostuskohteita oppimisprosessin pohjana siten, että luotuani oppimisprosessin tavoitteet eurooppalaisen viitekehyksen ja/tai opetussuunnitelman pohjalta, voin antaa oppilaille mahdollisuuden edetä kohti tavoitteita ja tiedän itse, miten ja mitä oppilaat oppivat ja edistävät kieltä (esim. eurooppalainen taitotaso A1: yksinkertaisten sanojen ja lauseiden käyttö ja OPS  AI/T1 omien taitojen vahvistaminen kielen kehityksessä, mielikuvituksessa ja mahdollisuuksia ryhmä- ja viestintätilanteisiin osallistumisessa, OPS AI/T3 luovuuden ja ilmaisun käyttö monipuolisissa viestintä- ja esitystilanteissa).

Leikkitilanteina voisivat olla seuraavat tilanteet (ryhmäydytään kiinnostuksen mukaan):
-Dinosaurusmaailma: rakenna ryhmäsi kanssa pieni dinosaurusmaailma ja harjoittele kertomaan dinosauruksista ja niiden elinympäristöstä. Voitte käyttää tuttuja sanoja ja sanalistan sanoja ja lauseita. Voitte esittää dinosaurustarinanne dinosaurusmaailmaleikkinä tai vaikka videoida kertomuksenne...
-Traktorinäyttely: kootkaa leikkitraktoreista ja traktorikuvista näyttely, jossa esitellään lyhyesti traktoreita. Voitte käyttää tuttuja sanoja ja sanalistan sanoja ja lauseita. Näyttely koostetaan luokan takapöydälle. Näyttelystä voidaan koostaa esimerkiksi kuva-sana -esite (book creator) tai näyttelyn traktorit voidaan esittää sanallisesti...
-Kakkupaja: kakkupajassa muovaillaan muovailuvahasta herkullisia leivonnaisia, jotka laitetaan esille tarjoilulautasille. Kakkupajan kakut kuvaillaan esittelyssä kertoen ja kirjoittaen kakkujen sisällöstä ja ominaisuuksista. Voitte käyttää tuttuja sanoja sekä sanalistan sanoja ja lauseita.
-Harrastusesittely: tehkää lyhyt video jostain valitsemastanne harrastuksesta. Kertokaa harrastukseen liittyviä sanoja ja esittäkää lyhyesti, mitä harrastuksessa tehdään. Voitte näytellä, videoida tai tehdä kuvakollaasin. Voitte käyttää tuttuja sanoja sekä sanalistan sanoja ja lauseita.
-jne.

Leikkiä rakennettaessa on muistettava se, että olennaista on tarjota mahdollisuuksia käyttää ja harjoitella kieltä autenttisissa tilanteissa ja ympäristöissä tarjoamalla kommunikatiiviseen kielen oppimiseen liittyviä, luonnollisia, vuorovaikutuksen mahdollistavia kielenkäyttötilanteita (Meriläinen, Piispanen & Jurkka, 2017) Tosielämän tilanteet ja tehtävät eli autenttiset tilanteet ja tehtävät tarkoittavat niitä oikeita tilanteita, joissa on merkitys ja tarve käyttää tietynlaista kieltä: esim. kioskileikkiin kuuluu luonnollisena osana tervehdykset, rahankäyttötilanteet ja muutamien tuttujen osto- ja myyntitilanteisiin liittyvien fraasien käyttö. Luotaessa oppimisympäristö "kioskimaiseksi", tilanne tuntuu luonnolliselta ja leikki voi alkaa!

Tässä yllä siis joitakin asioita, joita tänään on käsitelty: lapsen maailmaa, leikkiä, peliä ja autenttisuutta. Paljon on painotettu sitä, että opetuksellisessa, pedagogisessa leikissä on oltava tavoitteet, jotka sekä oppilas että opettaja tiedostavat. Tärkeää on myös kiinnostuskohteiden löytäminen motivaation herättämiseksi. Opsin käyttö ja eurooppalaisen viitekehyksen käyttö on jälleen avautunut lisää ja teoriaakin käytiin artikkelin kautta! Yhdessä oppiminen yhteistoiminnallisesti on ollut jälleen päivän sana: kun artikkelin (Meriläinen, Piispanen & Jurkka 2017) ajatukset oli otettu itsenäisesti haltuun, paneuduimme siitä nousseisiin asioihin vielä pienryhmissä ja sitten vuorovaikutteisen tiimipaneelin kautta. Jaettua asiantuntijuutta kerrassaan! Ja sitten sukellettiinkin konkreettisesti harjoittelemaan pelin ja leikin rakentamista tavoitteiden näkökulmasta suunnitellen pienryhmissä jokin tavoitteiden kautta määritelty leikki! Näiden ja robotti- ja nalleleikkien kautta otimme tänään reppuumme seitsemän uutta, tavoitteiden kautta avattua leikkiä, jossa kieli toimii kommunikoinnin välineenä! Lisäksi matkaan tarttui työtapoja, joista itse kukin voi soveltaa omaan opetukseensa sopivia tuokioita!

ps. digijutut toimivat tänään välineinä: todaysmeet.com, padlet.com ja qr-koodit tulivat tutuiksi!

Käytettyjä lähteitä:
Meriläinen, Piispanen & Jurkka 2017. The early bird gets the word - pelit ja leikit autenttisen kielenoppimisen konteksteina.

ps. ps. tässä linkki, jonka takaa löytyy paljon ilmaisia nuotteja! (kirjaudu, niin voit ladata)
https://musescore.com/sheetmusic









PELIT JA PELIOHJEET:

ARE YOU HUNGRY -PELI
Peliohjeet
Videoesimerkki

NOPPAPELI -kynä noppana
Pelilauta
 Peliohjeet

VÄRIPÖLLÖ -koodauspeli
Pelilauta
Peliohjeet  1      2   

MITCH & MATCH
Peliohje 1.
Peliohje 2.
Video

HELMINAUHA -peli
Pelitilanne
Video   

Nivalassa tänään!

Aijasto, Kääkekö kiokki, Palääkäpurissa...

Nivalassa vierailimme erilaisissa arjen konteksteissa. Saimme kokea bussimatkan, jumppatuokion, lääkärileikin, kirjastokäynnin ja tilasimme jäätelöä. Monilla eri kielillä.

Koimme kielenoppimistilanteita monin eri aistein ja otimme kieltä haltuun autenttisissa tilanteissa erilaisia oppimisstrategioita käyttäen. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka osa koki kielenoppimisen helpoksi silloin kun sai nähdä sanoja, kun taas toisille videolla olevat esimerkkitilanteet avasivat leikin sanastoa. Joka tapauksessa, moniaistillisuus oli jokaisessa leikissä läsnä ja saimme sukeltaa leikkiin ja kieleen itse osallistuen - tuli oikeasti tarve osata kieltä, jotta leikin juoni säilyi. Iloa ja naurua oli kuultavissa ja nähtävissä!

Mitä näiden leikkien kautta oikein opimme? Sitä oli syytä tarkastella vielä hieman lähemmin!

Iltapäivästä siis palasimme leikkitilanteisiin tarkastelemalla niitä opetussuunnitelman ja kielten taitotasojen (Eurooppalainen viitekehys) kautta.  Tarkastelimme aamupäivän leikkejä pohtimalla kielitietoista opetuksen suunnittelua: kuinka ohjaamme opetusta, asetamme tavoitteita ja arvioimme?
          Nämä kysymykset ovat tärkeitä suunniteltaessa oppimistilanteita, jotta opettajana tiedän, millaiseen osaamiseen ohjaan, ja millaisia tehtäviä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä järjestän oppimisen tueksi ja kuinka ohjaan oppimista kohti tavoitteita, jotka ovat aina yhteydessä arvioinnin kohteisiin. Ei mikään helppo tehtävä! Ajatukset sauhusivat ja jaettu asiantuntijuus rakensi yhä vahvempaa kivijalkaa opetuksen ja oppimisen perustaksi. Sekä kielen taitotasot että opetussuunnitelma avautuivat entisestään! Huomenna tästä on hyvä jatkaa!


Tänään käytetyt lähteet:
-Halvari & Salo 2017. Kielten taitotasot oppimisen arvioinnin tukena
-Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014
-Kielten taitotasoasteikko opettajan työväline
-Kielten taitotasoasteikko oppilaan itsearviointi

 

Laaja-alaisen osaamisen taitoja kehittämässä ja oppimisympäristöjä avartamassa

"Blogissa hyvin mukana apit ja sovellukset sekä tutkimusviittaukset!"

"Monipuolinen, mielenkiintoinen ja osallistava koulutus, joka herätti paljon ajatuksia omaan opetukseen liittyen. Asiantuntevat ja innostavat kouluttajat."

Tällaisiin palautesanoihin saimme päättää tänään Vaasan koulutuksen -iloa ja innostusta kieltenopetukseen oli todellakin havaittavissa! Palaute kuvastaa juuri sitä oppimaisemaa, mihin opetussuunnitelmat suuntaavat tämän päivän koulua ja varhaiskasvatusta -toimimaan tavoin ja välinein, jotka ilmentävät lasten arkikonteksteja.

Koulutuksessa kieltenopetuksen autenttisena tehtävänantona oli tänään opettaja-asiantuntijaroolissa kehittää ja suunnitella autenttisia kielenoppimisen maisemia, joissa erilaiset apit ja sovellukset innostavat ja motivoivat oppimaan juuri niillä arkipäivän tavoilla, jotka oppilaille ovat tuttuja omissa arkikonteksteissaan. Päivän aikana huomasimme moneen kertaan, miten animaatiot, avattaret ja muut virtuaaliset työkalut mahdollistavat kaikkien oppilaiden esiintulon ja rohkaisevat myös ujompaa oppilasta ja lasta osallistumaan. 

Sovellukset ja apit ovat kuitenkin työvälineitä, joiden käyttöä lähestytään aina pedagogisista lähtökohdista. Tänään nostimme oppilaan yksilöllisyyden ylitse muiden ja tarjosimme opettajille autenttisen kielen harjoittelun välineeksi leikin, jossa kukin etsi vahvuuksien pankista itselleen voimalauseita. Näistä askartelimme kauniit kortit, muistuttamaan kielen läsnäolosta ihan kaikenlaisissa harjoitteissa. Vahvuuskortit johdattivat meidät yhä syvemmälle yksilöllisen oppimisen viitekehyksiin, joita lähestyimme myös OpenBujon® siivittäminä.

Jo toinen The Earlybird gets the Word -koulutus on siis saatu päätökseen! 3.5.2018 jalkaudumme jakamaan osaamista The little Language Land -tapahtumassa, joka on osa Kokkolassa järjestettävää, valtakunnallista, opettajien kevätkonferenssia.

Seuraavat koulutukset käynnistyvät helmikuussa -joko ilmoittauduit mukaan?

Nivalassa käynnistyy koulutus 13.2.-15.3.2018 -lue lisää ja ilmoittaudu.

Kokkolassa käynnistyy koulutus 19.2.-13.3.2018 -lue lisää ja ilmoittaudu.

Koulutukset ovat Opetushallituksen rahoittamia ja osallistujille ilmaisia. Rahoitus on osa valtion kärkihanketta, joka tukee kieltenopetuksen varhentamista. Tervetuloa mukaan!

Virtuaalimaailmat kielenopetuksen rikastajina

Frère Jacques, frère Jacques, Dormez-vous? Dormez-vous? Sonnez les matines! Sonnez les matines!Ding, dang, dong. Ding, dang, dong.

Tänään aamu alkoi virtuaalisella aarteenetsinnällä, missä aarteena oli Jaakko Kulta -laulun kuunteleminen kuudella eri kielellä. Eikä vain kuuntelu -vaan itselle arvotun kielen sanojen etsiminen, harjoittelu ja esiintyminen monikielisenä kaanon -lauluna yhdessä eri kielten edustajien kanssa. 

Siitä aamu aukesi ja kuljetti meitä pohtimaan vahvuuksiamme Vuorovaikutteinen käsi -menetelmän kautta. Kieltenopetukseen harjoite sopii hyvin, sillä se tutustuttaa ihmisten erilaisiin ominaisuuksiin useiden toistojen kautta. Etsimme siis itsellemme itseemme sopivia ominaisuuksia ja luovutimme toisillemme niitä, jotka itseen eivät sopineet. Pienen vuorovaikutteisen keskustelun jälkeen, aukesi pankki, josta ominaisuuksia sai hakea itselleen vielä lisää. Loppujen lopuksi kullakin tuli olla viisi itseen sopivaa ominaisuutta, joita esittelimme toisillemme - Tällainen minä olen!

Aamulla myös otimme itsestämme tai itseämme kuvaavan kuvan, jonka myöhemmin liitimme voimaannuttavaan postikorttiin yhdessä ominaisuussanojemme kanssa. Ja tuunasimme kortit erilaisin kuvin, tarroin, glitterein..... ja vaikka minkälaisin härpäkkein! Tässä ohessa tutustuimme myös padlet -seinän käyttöön vuorovaikutteisena ilmoitustauluna, jonne ottamiamme kuvia koottiin.

Voimaannuttavan, itseä kuvaavan kortin lähtökohtana oli tutustua itseen ja toisiin hieman syvemmin ja samalla pohtia sitä, mitä oikeastaan tiedämme oppilaistamme ja heidän kiinnostuksen kohteistaan ja oppimisestaan suunnittelumme ja opetuksemme lähtökohdiksi. Tähän pohtimiseen saimme avuksi ja jatkotueksi Kohtaamisen Gallerian OpenBujon, joka opastaa oppilaan tuntemiseen ja suunnittelun yksilöllisiin lähtökohtiin.

Ruokailun jälkeen uppouduimme erilaisten appien maailmaan pohtien, kuinka erilaisia appeja voisimme hyödyntää varhennetun kielenopetuksen tukena? Kukin ryhmä käynnisti suunnittelumyllyn! Suunnittelumyllyn tuloksia - tai jonkin muun hyvän idean tuloksia - esittelemme myöhemmin opettajien kevätkonferenssissa Kokkolassa, Villa Elbassa The Little Language Landissa 3.5.2018. Tänne olet Sinäkin tervetullut opekollegoiden kanssa -kokemaan ja jakamaan uniikkeja kieltenopetuksen ideoita ja menetelmiä!

Tässä koottuna niitä appeja, joita tänään otimme haltuumme: Avainsanoina funktionaalinen, toiminnallinen, kommunikatiivinen, autenttinen, oppilaslähtöinen ja laaja-alaisen osaamisen taitoja kehittävä.

https://padlet.com/merjamerilainen/3wsbfv0eedec